Maanantaiaamuna poikani pysähtyi kuin seinään kun astuimme ovesta ulos – sangen raikkaaseen – ulkoilmaan.

“Äiti!” hän sanoi kauhistuneena “Kesä on loppu!”

No, jos nyt oikein yritän olla positiivinen niin onhan asiassa aurinkoinenkin puolensa.

Helteellä ja auringonpaisteella en kerta kaikkiaan saanut itseäni raahattua sisätiloihin vaihteleviltä picnic- ja uintireissuilta Tervasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, jne. Josta johtuen kämppämme kaaos alkoi saavuttaa (jopa meidän mittapuullamme) monumentaaliset mittasuhteet. Sisään päästäkseen piti oikeasti kiivetä epämääräisten pinojen ja kasojen yli. Sänkyyn piti kaivautua viikkausta odottavien vaatevuorien alle. Mitään silitystä kaipaavaa ei voinut käyttää. Sohvalle ei kerta kaikkiaan mahtunut. Istuimme sitten tyynyillä sohvan vieressä.

Mutta siivoaminen, kun ulkona on yli 30 astetta lämmintä, on vain väärin.

Näin uskon vaikka äiti sanoisi mitä.

Eli jos sade jatkuu vielä pari päivää alkaa meillä olla jo ihan kivaa ja viihtyisää.

Olen jo ottanut varovaisia askeleita siihen suuntaan.

Ostin itselleni ruusuja.

Sarja siis, ei leffat.

Päivän lausahdus tuli Carrielta.

“When I first moved to the city I was totally broke. I had money barely for food. But sometimes I’d buy Vogue instead of food.

It nourished me more.”

Been there, done that?

Me too. With shoes.

~* ♥ *~

Lopultakin!

Café Engelin parin vuoden remontti on ohi ja rakas olohuoneeni on taas omalla paikallaan.

Viime aikoina en sitten olekaan ehtinyt postailla mitään kun olen vain tunnelmoinut Engelissä…  No ei sentään…. Olen tunnelmoinut korkeintaan puolipäiväisesti.

Hauskaa paljastaa itselleen miten onnettoman muutosvastarintainen ja tapoihinsa kangistunut sitä epähuomiossa onkaan… Olin suorastaan liikuttavan helpottunut löytäessäni Engelin tutut pöydät ja tuolit, ja peilit seinillä…

Ja ihanat Harrin ja Pihlan, Engelin Sielun ja Sydämen, jotka mukanaan toivat heti saman ainutlaatuisen tunnelman jota mistään muusta kahvilasta (NÄIN VÄITÄN) ei Suomesta löydy.

Engelistä tulee LadyBohemian kotipesä ♥ ♥ ♥ .

Olen sopinut että jos onnistun säästämään tietyn summan kahden kuukauden ajan  niin sitten saan ostaa LadyBohemialle uuden kauniin kannettavan (tämä nykyinen on kamala painava vanha hidas romu, ja ruma). Näen jo sieluni silmin kuinka majoittaudun hienon kannettavani ja kamerani kanssa Engelin nurkkapöytään… 

Niin, eli siis säästelen tiukasti pennosiani ja pidän kiinni lapsenuskostani että se minulta onnistuu. Vahvistaakseni päättäväisyyttäni vuokrasin vielä Himoshoppaajan näyttääkseni itselleni miten huikentelijalle tässä elämässä käy.

Mutta täytyy kyllä sanoa että Becky tarjoaa hurmaavaa vertaistukea…

Ja hänellä ON ihana vaatevarasto…

Ajattelin Beckyn inspiroimana iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Voisin saada sekä matkabudjetin Ranskaan (loma alkaa parin viikon kuluttua:-) että rahat kannettavaan kokoon, jos jotenkin luovasti huutokauppaisin tai muuten myisin vaatteitani, laukkujani tai kenkiäni… Sellaisia joista voisin luopua on päässyt kertymään..

Tosin tälläkin viikolla  minut on kutsuttu vähän vastaaviin juttuihin… Ihanat tyylikkäät naiset joihin olen LadyBohemian kautta tutustunut luopuvat omista aarteistaan ja ovat kutsuneet minut käymään. 

Ostajan ominaisuudessa.

Ehkä pitäisi opiskella Himoshoppaajan opetuksia vielä hieman tarkemmin. Mutta. Nyt olisi tarjolla Dioria, Burberryä, Guccin laukku, Manolot…  Voi mikä dilemma.

Ehkä meidän todella pitäisi yhdessä järjestää sellainen huutokauppa tai vastaava, jossa olisi vain  oikeasti upeita vaatteita ja harvinaisuuksia. Minullakin pyörii täällä kotona esimerkiksi Vuittonin laukkuja kaksi, jotka päätyivät minulle uusina enkä ole niitä ikinä käyttänyt kun ne eivät ole ihan minun tyyliäni. Ne kyllä ansaitsisivat tulla kierrätetyiksi sen sijaan että ovat ihan hyödyttömiä, samoin kun Vuittonin silkkihameeni (petroolinsininen ei käy minulle), Diorin pieni laukkuni, Hermésin perhoshuivi ja niin edelleen.

Lainaisikohan Harri Engeliä… Tai Engelin sisäpihahan olisi täydellinen. On siellä aikaisemminkin vietetty vaikka minkälaisia juhlia ja tilaisuuksia…

Hmm. Tätä pitää oikeasti harkita.

~* ♥ *~

tuli tänään lapsukaiseni suusta kun hän tiedusteli päivän ohjelmaani:

“Äiti, mistä sinä olet tänään myöhässä?”

~* ♥ *~

on tämä Kristina Designin käsintehty pehmeänvalkoinen ihanuus:

Viime viikolla siitä tuli omani…♥

Tällaiset löydöt ovat bloggauksen suola. Sokeri. Hunaja. Kuohukerma.

~* ♥ *~

..järjestettiinVanhalla viime viikonloppuna.

Tässä muutamia helmiä, täydennän postausta myöhemmin:

Päivän LÖYTÖ:

Great Gatsby -henkinen ihanasti laskeutuva kokopitkä iltapuku, Kate Mossin Topshopille suunnittelema. Istuu kuin unelma. Maksoi 228 euroa, josta 70% ale!

Kuulen 20-luvun jazzia korvissani kun vain näenkin tämän mekon…

Ja sitten näytän teille vielä päivän asun mutta muut kuvat myöhemmin:

Ihana boheemimekkoni, Jade Jaggerin viime vuonna Indiskalle suunnittelemasta mallistosta. Aina kun minulla on tämä päälläni tulevat ihmiset kehumaan sitä ja kysymään mistä olen mekon löytänyt. Luulen että tunnen oloni mekossa niin itsevarmaksi että se loistaa kauas.

Niin ja tämä on vielä ihan pakko näyttää teille:

Tein oikein todellisen vintageaarrelöydön.

1940-1950 -luvun coutureompelimo Bertha Puiston poika oli etsinyt parasta tapaa varjella äitinsä muistoa ja hänen elämänsä aikana keräämiään aarteita. Berthan muotihuoneella oli aikanaan ollut yksi ompelija pelkästään paljettiperhosia varten:-). Berthan nukuttua pois hänen poikansa oli kuullut Tiia Vanhatapion rakkaudesta vintagevaatteisiin ja koruihin, ja lahjoittanut Tiialle osan äitinsä mittavasta kokoelmasta. Nyt Tiia puolestaan myi pois muutamia ihanuuksia, ja minä sain tilaisuuden antaa hyvän kodin pienille aplikaatioin koristelluille 40-luvun hanskoille ja helmipaljettisiipikoristeille, jotka ajattelin liittää johonkin hyvin selkeälinjaiseen valkeaan mekkoon tai paitikseen…

Ja hanskat voisivat olla täydelliset Gatsby-mekkoni kanssa..

Jatkoa seuraa, asap.

…and the living is easy…

Kesän ensimmäinen picnic. Ensimmäiset mansikat. Ensimmäiset rusketusraidat.

Tästä se alkaa! Tervetuloa kesä.

Kaunis ja tuoreenvihreä Tervasaari on ihan parinsadan metrin päässä kotoamme Helsingin keskustassa. Hetkessä pääsemme saareen jonka kaikki (muutamat) rakennukset ovat vanhoja torppatyyppisiä  (ehkä 1800-luvun lopulta?), merta on joka puolella ja picnicmaastot täydelliset. 

Taustalla näkyvässä amfiteatterijäljitelmässä järjestetään kesäteatteriesityksiä. Tunnelmallista kerta kaikkiaan.

Paikalle tulivat rakastavaiset…

…isät ja tyttäret…

…lapset ja lempiystävät. Ja Tärkeät Salaisuudet jaettiin…

Ullakin tuli!

Sitten tarvittiin enää TICO. Maailman suvereeniein lastenhoitaja.

Ja koska järjestelyistä vastasi Lydie, oli paikalle tuotu autokuormallinen syötävää ja juotavaa..

Jotakin strategista oli päässyt unohtumaan. Pullonavaaja nimittäin. Eric kierteli hieman eksyneen oloisena tiedustelemassa olisiko jollakin sellaista lainata… Jonka jälkeen Jean-Luc haki avaajan kotoaan, naapurista… Mutta pullo oli itsepäinen ja kieltäytyi aukeamasta.

Söpöllä harsorusetilla koristeltu pullo piti pintansa ja rikkoi pullonavaajan. Eikä auennut.

Seurueemme herrasmiehet eivät vähästä hätkähtäneet vaan keskittyivät olennaiseen. Siestanhan voi pitää vaikka kummitytön pallo tyynynä.

Teki hyvää saada hetki aikaa ystävien kanssa ja kysyä “Mitä Sinulle kuuluu?”.

Aivan erinomaisen palkitsevaa on myös keskittyä lintubongauksen hienouksiin.

Linnunpesä!

Muumipappa oli oikeassa. Maailma on täynnä ihmeitä sille, joka osaa katsoa.

Sitten vielä se oleellisin eli päivän asu… Brodeerattu hellemekko H&M:n tämän kesän mallistosta, beige trikoo Férrer, medaljonki Nina’s, sormus Ranskasta antiikkimarkkinoilta.

Ja lempparihopeakenkäni jotka käytän varmasti riekaleiksi asti. Muutama lasikivi on jo seikkailuissa kadonnut..

Kaikkein coolein asuste oli kuitenkin eräällä nuorella herrasmiehellä:

Wrooooooomm!

Toivottavasti nämä kuvat seurueemme hilpeistä aurinkokylvyistä inspiroivat teitä lähtemään ulos, heittämään viimeisetkin talviturkit pois – heräämään siihen ihanuuteen että kesä on tullut.

Auringon kultaa teille kaikille tänä maanantaina toivottaa LadyBohemia ♥.