Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘Home’ Category

~* AntiqueLaceNecklace *~

Posted in BohemianCharm&VintageChic, Home, tagged , , , on October 24, 2011| Leave a Comment »

Tämä kaunotar on minua varten tehty.

Se on rakkaudella valmistettu käsintehdyistä antiikkipitseistä, ruusukvartseista ja aidoista helmistä.

Ennen kotiin löytämistään kaulakoruni on kiertänyt maailmaa, suorastaan kadehdittavasti…

Se on asunut ainakin Balilla, Ranskassa ja Romaniassa. Se miltei päätyi Berliiniin, mutta kohtalo lennättikin kaunottaren Helsinkiin.

Handmade in Heaven by Oona Elena Kassila

Nyt olemme ensimmäistä kertaa samassa maassa… Minulla on tunne että uusin aarteeni on muuttamassa kotiin ihanihan pian.

Ehkäpä seuraavat matkansa kaunokki tekee minun kaulassani♥.

~*♥*~

Read Full Post »

~* Usvan lapset *~

Posted in EverydayPoesie, Home on October 23, 2011| 4 Comments »

Viimeisten parin vuoden ajan elämä on heitellyt minua sen verran rankalla kädellä että olen ollut hieman allapäin. Joka puolestaan on saanut ihanat ystäväni keksimään mitä kauniimpia keinoja mieleni piristykseksi.

Yksi antaa minulle reikihoitoa. Toinen kutsui minut ja sydänystäväni mökilleen hengähtämään viikonlopuksi, yhteen Suomen kauniimmista saarista.  Kolmas neuloo mitä suloisempia yllätyksiä.

Ja Roxana teki minulle nämä lumoavat korvakorut:

Niissä on yhteisen lempivärimme kunniaksi viininpunaisia Swarowskin kristalleja, garneteja ja ihana soikea usvanvärinen kivi, jonka sävy vaihtelee valaistuksen ja liikkeideni mukana.

Roxana sai idean korviksiin taianomaisesta Mont St. Michelistä, Atlantin rannalla sijaitsevasta ikivanhasta luostarikaupungista. Laskuveden aikaan saarelle voi vaikka ratsastaa autioita hiekkasärkkiä pitkin (suosittelen!), nousuveden aikaan Atlantti voi katkaista yhteydet kokonaan. Sumu tuon pienelle korkealle vuorelle rakennetun kaupungin ympärillä on jotakin henkeäsalpaavaa, maagista ja kaunista.

Nähdessään nuo ovaalit kivet Roxana muisti Mont St. Michelin usvan auringonlaskun aikaan. Ja tuon usvan inspiroimina syntyivät minun ihanat korvakoruni.

Suuren suuri kiitos ystävä rakas. Ilahdutit minua enemmän kuin ikinä arvaatkaan ♥♥♥.

Read Full Post »

~* Pariisi sydämessäni *~

Posted in EverydayPoesie, Home on October 21, 2011| 2 Comments »

Tästä Robert Doisneaun kuvasta tulee mieleeni (sieluuni, ennemminkin) Pariisi.

Käydessäni tosi nuorena Pariisissa ensimmäistä kertaa ostin sieltä tämän kortin, muistoksi itselleni siitä miten ihana ja täynnä mahdollisuuksia elämä ja maailma on – tunne joka valtasi minut uskomattoman vahvana heti kortin nähdessäni. Vuosikausia kortti oli huoneeni seinällä ja siihen uppoutuessani pääsin takaisin maailmaan jonka olin Pariisissa kokenut.

Oma yksityinen haavemaailmani tarjosi ihanaa todellisuuspakoa kun järvenpääläinen todellisuuteni iski harmaudellaan kasvoille liian lujaa… Ja jonka jakoi kanssani rakas ystäväni Yazmith, meksikolainen vaihto-oppilas jonka kanssa olin Pariisissa. Kuva iski häneen samalla voimalla kuin minuunkin.

Yazi kehysti kortin sänkynsä viereen. Ja matkaili haaveissaan yhtä ahkerasti kuin minäkin.

Silloin emme tunteneet Robert Doisneauta emmekö tienneet että kyseessä on yksi maailman tunnetuimmista valokuvista.

Mutta minulle se avasi maailman. Yazille myös.

Uskomatonta mikä voima voi olla yhdessä otoksessa. Yhdessä hetkessä. Joka vuosikymmenten ajan puhuttelee ja koskettaa.

Sitä kutsun taiteeksi.

~*♥*~

Read Full Post »

Tämä hetki.

Posted in EverydayPoesie, Home on October 21, 2011| 2 Comments »

Kiitos Rita♥

 

Read Full Post »

*~ HoneyBaby ~*

Posted in BohemianCharm&VintageChic, Home on October 19, 2011| Leave a Comment »

…on tämän ihanan pelastamani charlestonmekon lempinimi.

Löysin sen reissussa rähjääntyneenä, paljetit ja helmet repsottaen.

Siitä huolimatta – tai sen vuoksi… – näin heti että se kuuluu minulle. Aioin viedä sen jollekin oikein taidokkaalle ateljeeompelijalle korjattavaksi.

Ja sitten… vien tämän pariisilaiskaunottaren tanssimaan.

~

Antiikkikultaa hehkuvat korkkarit ovat valmiina, samoin mekkoon sopiva topaasisormus.

Tämä mekkonen on niin kaunis, niin kohtalokas, niin sädehtivä ja niin täynnä tanssia, että sen viereen kuuluu tuo uniani inspiroinut lausahdus aikaisemmasta postauksestani:

~*~

ok mr. destiny.

game on

~*~

Auttakaa ystävät… Mikä olisi sovelias ambiance mekkoni ulkoiluttamiseen? Mieleeni tulee jokin hämyinen jazzluola jossa swing soi aamuun asti ja pöydillä tanssitaan… Mutta onko sellaista edes Helsingissä vai pitääkö muuttaa New Yorkiin, ja 20-luvulle? Hmmmm… Jokin ihana gaala jossa kristallikruunujen hehkussa siemaillaan samppanjaa voisi myös olla mekkoni arvolle sovelias…

Jos ja kun tunnelmaa tihkuva tilaisuus koputtaa ovellemme, olemme mekkoni kanssa valmiina tanssimaan. Aamuun asti:-).

~*♥*~

Read Full Post »

~* A Touch of Vintage *~

Posted in BohemianCharm&VintageChic, Home, tagged , , , , , on October 16, 2011| Leave a Comment »

Kun viimeksi käytin näitä korujani, sain ihania, ikimuistoisia, yllättäviä kohteliaisuuksia matkani/päiväni varrella – ihan vierailta ihmisiltä.

Siwan kassalta, hienolta vanhemmalta rouvalta ratikassa, puolitutulta Krunikan kadulla: “mun on ihan pakko sanoa että sulla on tosi ihana tyyli”. Huh ja wow miten olin otettu… Erityisesti kun kehut tulivat ihan vierailta, ja naisilta. Se on ainakin minulle tosi harvinaista herkkua:-).

Kaulakoru koristekivillä Accessorize, helmikoru hiuksille Oona Elena Kassila, puku/hiuskoru Accessorize

Alla vielä toinen setti joka herättää usein ihailua ihan vieraissakin… Joten näistä hankinnoistani olen oikein erityisen ylpeä.

Hopea/kristallikaulakoru vintagea, ranskalaiset korvikset 1920-luvulta. Molemmat löytöjä ranskalaisilta brocantemarkkinoilta eli paikallisilta antiikkikirppiksiltä.  Mustavalkeiden korvisten mustat helmet vintagea, valkeat puolestaan uusia makeanvedenhelmiä; ihanan Lea Kähkösen uudelleensovittamana.

Raskasta kristallia oleva pullo hopeisine korkkeineen on ranskansuvun perintöä 1800 -luvun lopulta. Suvun naiset säilyttivät aikanaan parfyymejaan näissä pulloissa ja kävivät säännöllisesti Pariisissa tai parfyymikaupunki Grassessa täyttämässä pullonsa. Olen niin kiitollinen että yksi näistä parfyymipulloista on löytänyt tiensä minulle.

Kuvassa näkyvä ihana vanha lipasto marmoripäällysteineen on puolestaan lahja rakkaalta ystävältäni. Hän kyllästyi vanhoihin äidiltään perimiinsä huonekaluihin muttei tunnesyistä voinut luopua niistä muuten kuin takuuvaarmasti hyvään kotiin. Minä lupasin vaalia hänen kolmea kaappiaan / lipastoaan asiaankuuluvalla hellyydellä (rakastan niiden kaikkia kuluneita kulmia repsahtaneita laatikoita niin etten ole edes raaskinut entisöidä niitä) ja ostin ystävälleni vaihtokaupaksi hänen toivomansa uudenuudet kalusteet.

Nämä aidot antiikkilipastot ovat suurimpia aarteitani; ne todellakin ovat huonekaluja joissa on luonnetta, historiaa, ainutkertaista kauneutta. Vaikka ne ovat asuneet luonani jo vuosia saa niiden näkeminen vieläkin kylmät väreet juoksemaan selkäpiirtäni myöten.

Laitan teille kuvia kunhan ennätän… Myöhemmin. Nyt on korkea aika sanoa: Buona notte tutti!

Kauniita unia teille kaikille ihanille LadyBohemian ystäville♥.

~*♥*~

Read Full Post »

~* Engelhetkiä *~

Posted in Home, Inspiration on October 16, 2011| Leave a Comment »

Rakastan Cafe Engeliä. Sen ilmapiirissä vain on… Sitä Jotakin. Engelissä sieluni lepää ja luovuus saa siivet. Niinpä majailen tälläkin hetkellä lempparikulmapöydässäni haaveilemassa…

Engelin Antero kävi juuri pöydässäni haaveita jakamassa. Jalat irti maasta liihottelu taitaa olla meitä yhdistävä tekijä. Antero suunnitteli yllättävänsä ulkomailla asuvan rakkaansa seuraavalla Suomenvierailulla itsetehdyllä aterialla, jonka lopuksi (jälkiruoan ja punaviinin aikaan), hänen ystävänsä (myös engeliläisiä) tulisivat pitämään pienen viulu/kantelekonsertin rakkaalle.

Ah.

Engeliin on jotenkin aina gravitoitunut mitä ihmeellisempiä ihmisiä. Töihin ja oleskelemaan. Uskon vakaasti että heidän erityislaatuisuutensa on osa paikan taikaa ja tunnelmaa.

Tuo taika realisoitui ihanasti Engelin läksiäisissä pari vuotta sitten, kun kortteli meni remonttiin eikä ollut tietoa voisiko kahvila joskus palata. Engelissä järjestettiin asiaakuuluvan ihanat läksiäiset/peijaiset. Paikalla oli henkilökunta ja vakkariporukka. Syötiin ja juotiin kaikki jäljelläoleva, istuttiin muuttolaatikoiden päällä (luulenpa että FB-profiilikuvani – jota en ole ikinä vaihtanut – otettin tuona yönä) ja huutokaupattiin/jaettiin hyviin koteihin kaikki irtain omaisuus. Itse sain mukaani pikkuisen hyllykön joka toimi pöytänä sisäpihan tapahtumissa, esim. ulkoilmaleffaesityksissä. Moni kaunis muisto liittyy tuohon pikkuhyllykköön… se onkin kotonani paraatipaikalla.

Tämä on lempikuvani itsestäni - en ole varma missä Engel-juhlissa se on otettu, muistan vain että olin kuvan ottamishetkellä tosi onnellinen. Totaalisesti huolten ulottumattomissa.

Engelin takahuoneessa, pianohuoneessa jota ei enää ole, tapahtui  tuona iltana unohtumaton musiikkitanssiesitys. SibeliusAkatemian professori (Engelin kantis) kutsui minut ja muutaman muun kuuntelemaan kun hän soitti meille keskiaikaista barokkimusiikkia. Suunnattoman kaunista. Yht’äkkiä vierestäni (istuimme lattialla pianon ympärillä) nousi Sirkku (tarjoilija joka oli oikeasti tanssija, jota en ollut tiennyt) ja alkoi ex tempore tanssia moderneja tanssikuvioita musiikin tahtiin. Hetken kuluttua minua vastapäätä eräs mies nousi ylös ja alkoi improvisoida tanssia Sirkun liikkeitä mukaillen – kuulin myöhemmin että hän oli Kansallisbaletin tanssija. Sitten eräs toinen kuuntelija nousi seisomaan pianon viereen ja alkoi laulaa latinaksi – luulen – näitä barokkisävelmiä. Huh. Mitkä kylmät väreet.

Taikaa. Engeltaikaa. Minä vain istuin lattialla ja imin kaiken itseeni.

Lopuksi joku toi huoneeseen kaikki Engeliin vuosien saatossa unohdetut / hukatut korut. Ne jaettiin muistoksi läsnäolijoille. Kansallisbaletin tanssija valitsi minulle ihanan lasihelmistä tehdyn rannekorun. Se on yksi suuria aarteitani. Aina kun kannan sitä muistan tuon ihanan ja ainutkertaisen yön.

~*♥*~

Read Full Post »

Carpe Diem

Posted in EverydayPoesie, Home on October 14, 2011| 2 Comments »

Carpe Diem (jonka mukaan uskallan ja ymmärrän elää vaihtelevalla menestyksellä) on ollut ohjenuorani siitä lähtien kun ensimmäisen kerran näin leffan Kuolleiden runoilijoiden seura. Tässä yksi määritelmä hetkeen tarttumiselle, joka muistutti ainakin minua skarppaamaan taas… Ainakin viimeiset neljä kohtaa ovat elämässäni olleet varsin hunningolla pitkään…

There are 5 things in life you cannot recover:

A stone – after it’s thrown.

A word – after it’s said.

An occasion – after it’s missed.

Time – after it’s gone.

A person – after he has died.

Life is short.

Break the rules.

Forgive quickly.

Kiss slowly.

Love truly.

Laugh uncontrollably.

And never regret anything that made you smile.

~*♥*~

Read Full Post »

*~ who needs movies when you’ve got dreams… ~*

Posted in Home, Inspiration on October 13, 2011| Leave a Comment »

Vähän niin kuin musiikki tai kertosäe jää joskus korviin soimaan jäi tämä lausahdus mieleni pohjalle pyörimään.

Se tuli jopa uneeni – jossa olin sepittänyt lauseen ympärille kokonaisen tarinan…. Yö oli kuin olisi elokuvissa ollut. Tooooosi hyvässä vanhassa mustavalkoisessa romanttisessa slapstick-komediassa ♥…

Herättyäni en pystynyt lopettamaan hymyilemistä.

Ja unen tunnelma kantaa vieläkin.

~*♥*~

Read Full Post »

~* Silkkii *~

Posted in EverydayPoesie, Home on October 12, 2011| 3 Comments »

Kävin katsastamassa Debin uusimmat. Ne olivat italialaisia, silkkisiä; ohuenohuita, pehmeitä, unelmankeveitä.

Tämän mekon stailaisin luonnonvalkealla hiuspannalla, minulla on sellainen jossa on virkattu luonnonvalkea rusetti, ihonvärisillä sukkiksilla ja viininpunaisilla vintagemokkasaappaillani

~*~

Debin omistaja Päivi on syksyn lapsi. Syksyisin hän on täynnä energiaa ja suunnittelee uusia ideoita unissaankin. Viimeisin luovuuden kukka – joka myös tuli unessa – ovat nämä itsetuunatut saappaat joihin Päivi leikkasi varret vanhan turkkinsa hihoista:

Aika coolit poposet. Kävellä niillä ei varsinaisesti voi, mutta seisominen ja istuskelu sujuu oikein tyylikkäästi.

Itse olen huomannut että omat ajatukseni alkavat lentää helposti öisin… Tai ehkä se johtuu siitä että silloin on niiiiiin ihanan rauhallista eikä KUKAAN halua, vaadi tai odota minulta mitään. Mikä on niin harvinaista herkkua etten sitä raaskisi tuhlata nukkumalla.

Satuilen mieluummin teille rakkaat lukijat:-).

~*♥*~

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »