Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘EverydayPoesie’ Category

Kesämuotia

…tänään postipoika toi pienen katsauksen kesän uutuuksiin…

 H&M:n istuva nilkkapituinen beige trikoomekko, jonka voi heittää vaikka bikinien päälle rannalta tultaessa…

Voisin käyttää sitä myös farkkutakin ja Macchu Picchulta ostamani pitkän turkoosi/hopeariipuksen kanssa, tai vaikka H&M valkean pitsiliivin ja koristeltujen valkoisten flipfloppien kanssa.

Tai tieytsti näin, Melmellin roosanvärisen pitsishaalin kanssa.

 Ihanan pehmeä asu kotona oleskeluun.

Kauniisti kuvioitu luonnonvalkoinen paita puunapeilla, Creamilta kesään. Täydellinen vaikkapa mökkiviikonloppuhin.

Kaffen alushame jossa on ihana ranskalaistyyppinen brodeeraus

Ja vielä viimeisenä Kaffen savunsininen pehmeä villatakki. Dreamy stuff.

Tässä siis muutamia tanskalaisia & ruotsalaisia uutuuksia. Seuraavana on vuorossa vielä Odd Molly ja Hunkydory, sitten pääsen italialaisten ja ranskalaisten kesäluomusten keitaalle…

Read Full Post »

All that Jazz!

Some serious swing to spice up your Monday:

All that Jazz 

Read Full Post »

Rinascimiento

Vielä pieni hetki ennen kuin vetäydyn ja Ben&Jerry´s -jätskipurnukan kanssa sohvannurkkaan nauttimaan Sex and the Citystä – Neloselta, ysiltä…

Sen kunniaksi – italialaista muotia:

Tämä asu on oma suosikkini.

Tämä mekko minulla on… Luonnossa se on vielä kauniimpi. Cosebellestä.

Read Full Post »

…Joe Cockerin biisi josta tulen aina hyvälle tuulelle…

Sen kunniaksi – hattuja:

Lempihattuni (Misa Haradan) Mustahöyhenestä.  

Pehmeänvalkoinen huopahattuni:

 

Tumma luumunvärinen Kirsi Nisosen samettihattu – myös Mustahöyhenestä:

Tämä paljettipiponen ei tänään näyttänyt hyvältä edestäpäin…

Kun Suomessa ollaan, kuuluu joukkoon villapipokin:

Hmm… Tästä kuvasta tuli mieleeni kuinka hassua – ja surullista – on kuinka niin monet naiset ovat kauhuissaan rypyistään ja elämän merkeistä kasvoissaan ja kehossaan. Itse PIDÄN niistä; mielestäni ne tekevät ihmisen persoonallisen näköiseksi, kun taas leikellyt pinkeät Hollywood-kasvot ovat ilmeettömyydessään joko suorastaan kammottavia, tai ainakin vähemmän kiinnostavia. Ikäänkuin ihminen posliininsileiden kasvojen takana ei olisi koskaan nauranut tikahtuakseen tai itkenyt itseään uneen.

Omiin ryppyihini ja elämän arpiin olen jopa kiintynyt. Kaikkiin liittyy muistoja, kokemuksia, ihmisiä, seikkailuita… Ja joka ikinen on elämällä ansaittu.

Read Full Post »

One Lovely Lunch

Kävin entisen kollegani kanssa lounaalla, josta tuli hieman paheellinen kun eksyimme Café Succèsiin josta löytyvät Helsingin isoimmat korvapuustit… Joita juuri otettiin pois uunista…

NamNamNam!

 

Pelkäsin etukäteen että kohtaaminen saattaisi olla vähän.. raskas  (anteeksi seuralaiseni, sitä se ei todellakaan ollut!), joten varustauduin rakkailla Frida Kahlo -ametistiturkoosikorviksillani, jotka olen löytänyt México Citystä.  Niissä on asennetta.

Asenteesta puheenollen – pohdin kerran entisellä kampaajallani koulu- ja työpaikkakiusaamista. Muistan ikuisesti kun hän analysoi – hyvää tarkoittaen – “kuule jos mun pitäisi valita porukasta yksi ihminen jolle mä ilkeilisin niin mä valitsisin sut. Sussa on jotain sellaista… en tiedä mitä”.

Ei pöllömpi arvio. Ja selittäisi paljon…

Oletteko huomanneet, kuinka joissakin ihmisissä on sellainen “Don’t mess with me” -aura?. Jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi fyysisen voiman kanssa. Epäilenpä että siitä kampaajani puhui. Ja että minulta sellainen aura puuttuu. Testailin tätä hypoteesia ystävilläni ja (hälyyttävän) moni oli kampaajani kanssa samaa mieltä. Hekin valitsisvat minut kiusattavaksi jos anonyymistä ryhmästä joku pitäisi valita. Apua.  

Yritinkin monta vuotta kehitellä itselleni erilaista auraa tai asennetta  – kunnes päätin luovuttaa ja vain lakata välittämästä siitä mitä kukaan ajattelee. Elämä on ihan liian lyhyt moiseen.

Asennekorvikset riittävät.

Read Full Post »

Boys to Men

Pienten poikien roudaamista futisharkkoihin. Selkeää kehitystä tapahtunut. Maaleja pyritään tekemään yhä enenevissä määrin tekemään toisen joukkueen päähän ja omilta taistellaan palloa pois aina vain harvemmin.  En edes muista milloin olisin viimeksi nähnyt kunnon itkupotkuraivarit.

Kaukana ovat ne syksyiset ulkoilmaharkat kun puoli joukkuetta päätyi seisomaan samaan maaliin. Valmentajan kysyessä mitä herrat siellä tekivät oli innostunut vastaus “katsellaan leppäkerttuja”.

Read Full Post »

Helsingin kattojen yllä

Noora päätti näyttää minulle Helsingin toisenlaiset kasvot.

Ei, hän ei vienyt minua Tornin wc:hen…

Mutta tunsin lentäväni tosi korkealla, rakas Helsinkini jalkojeni juuressa…

Meistä erottaa piinallisen selkeästi kumpi on syntyperäinen kruununhakalainen, ja kuka on jostakin… kröhm. Ihan muualta. 

Hiukseni alkoivat inspiroida Nooraa – erittäin kätevää sillä olen äärimmäisen kyllästynyt omaan ponnarilookkiini. Noora ilmoitti että nyt aletaan kokeilla kampauksia – etenemme kuulemma boheemista kiharapilvestä ja Breakfast at Tiffany’s -nutturaan! Jeeeeee!!!! Haluan ehdottomasti joksikin erityiseksi illaksi sellaisen Lauren Bacall -kampauksen – olen yrittänyt ja yrittänyt mutta lopputulos ei kertakaikkiaan ole ikinä sinnepäinkään. 

Noora puolestaan on supertaitava – hän meikkaa ja stailaa koko kaveripiirinsä kaikkiin mahdollisiin juhliin. Joten, odotettavissa todella upeita kampausvinkkejä! 

Kuvissa päälläni on ihan paras talviasuste, huivi jonka voi kietoa kaulaan, ylävartalon suojaksi tai vetää pään yli hupuksi. Lämmittää ihanasti, ja näyttää hyvältä kaiken kanssa ja kaikilla tavoilla kiedottuna.

Ainoa vika on että se on Nooran. Pah.

Missoni-tyylinen, kultalangalla koristettu ranskalainen neulemekko on aarre löytöretkeltä erään Helsingin ihanan putiikin omistajan OMALLE vaatekaapille. Rakas sormukseni on vintagelöytö.

Jos joku näkee tällaisia huiveja myynnissä, vinkatkaa minulle! Noora kutsuu sitä identiteettihuiviksi; käy kaiken kanssa, sen sisällä on ihanan lämmintä, sen voi jopa vetää hiuksille ja hups! kukaan ei tunnista sinua. Eri kätevää jos ole ei ole turhan sosiaalinen.

Tarvitsen tällaisen ehdottomasti.

Read Full Post »

Sunnuntaimme pehmeitä sävyjä ja tunnelmia…

Pitsimekko Zara, nahkatakki Jofama, mokkasaappaat Parlanti Roma.

Takin malli on ihanan naisellinen, vyötäröltä istuva.

 

Takkini on maailman pehmeintä nahkaa, sisällä suloinen kukkakuvio, taskuissa ihanat pienet rusetit. Kiitos ideasta Malena!

Ajattelin aluksi etten tekisi ollenkaan näitä Outfit of the Day -tyylisiä postauksia, mutta… Niitä on niin hauska kuvata… Ja itsekin ehtiessäni lukea muita blogeja bloggaan samalla tyyli-ideoita…

Itse en ole mitenkään muodikas, tai sanotaanko trendikäs. Käytän vaatteita joista todella pidän kunnes ne hajoavat enkä ollenkaan uudista vaatekaappiani sen mukaan mikä on uusinta hottia.  Itse asiassa toisinaan tulee sesonkeja jolloin yhtään mikään ei ole minun tyylistäni enkä löydä kaupoista mitään mitä haluaisin.

Minulta kysellään aika paljon mistä mikäkin vaate on kotoisin ja mistä sen voisi ostaa, mutta useimmiten ylläni on jotakin  edellisiltä sesongeilta tai ulkomailta ostettua eikä niiden hankkiminen enää valitettavasti onnistu. 

Tarkoitukseni ja toiveeni on enemmänkin antaa ideoita ja inspiraatiota kuin ostosvinkkejä; olen superonnellinen aina kun siinä onnistun:-)

 Zaran silkkimekon kanssa käytän usein tätä H&M:n paljettimyssyä joka on niin ihana että ostin sen myös mustana. Käyvät kaiken kanssa; toimivat noin niin kuin konkreettisesti pisteenä i:n päällä asussa kuin asussa.

Tämä aito vintagekamee on yksi parhaita löytöjäni. Käytän sitä ihan kaiken kanssa ja miltei aina kun se on päälläni kommentoi joku onpas siinä koru löytänyt oikean omistajansa. Ehkä vähän samaa kun aina sanotaan että koirat ja omistajat alkavat muistuttaa toisiaan?

Hmmm…. Vaikka kuinka pidän koirista niin ehkä muistutan kuitenkin mieluummin korua…

Read Full Post »

Férrer

Korkeavuorenkadun Férreristä teen aina ihania ranskalaisia ja italialaisia löytöjä. Férrerin omistaja, Susanna Penttilä, käy Pariisissa ja Milanossa valitsemassa jokaikisen vaatekappaleen itse.

Shooting from the hip:-)

Tämä suloisuus oli kaunis myös yönsinisenä. Harmaabeige lähti kanssani kotiin:-).

Mikä ihanainen ajatuksenohut silkkiunelma.

Katsokaa näitä yksityiskohtia… Joskus vaatteet ovat runoutta.

Tätä brodeerattua silkkitunikaa olen käyttäny Nina’sin superhyvin istuvien kapeiden Notifyn farkkujen kanssa. Minulla ei ollut mitään sen kanssa sopivaa kun sovittelin, joten tässä näyttää vähän koomiselta… Mutta oikeasti on lumoava.

Alla kaunis retrohenkinen helmikoristeltu mekko; täydellinen oikealle henkilölle. Se on niin kaunis että minun oli pakko sovittaa vaikken oikein retro olekaan… Helmassa samanlaiset helmet, samoin vyötäröllä. Yummmmm.

Hmmmmm – väitän, että on yksi asia jossa itse Madonna oli väärässä.

It’s the French who do it better

Read Full Post »

Argh!!!

Ystävänpäivän kunniaksi kävin rikkomassa Makuunin sakkoennätyksen.

139 euroa. 139 euroa!!!!!!! 139 euroa?

Miten se on mahdollista?

Tämä oli Makuunin pojan viaton kysymys, minulle.

No, oli ne Twilightit silloin… Katselin niitä parina iltana peräkkäin, yksi asia johti toiseen ja ne hukkuivat tänne, sanoisinko luovaan epäjärjestykseen, ja unohtuivat, hetkeksi…

Yritykseni oli tuoda edes pikkuhippunen romantiikkaa Valentinenpäivään jolloin ohjelmassa on omien pikkuherrojen ja kummitytön hoitoa, ja tässä on tulos. Tapahtuuko kenellekkään muulle koskaan tällaista?

Jos vastaus on ei, kysymykseen voi suhtautua puhtaasti retorisena.

Onneksi Makuunin nuorella miehellä oli todella paha mieli laskuttaa tuollaista summaa, vielä ystävänpäivänä, hän ei pystynyt olemaan niin julma. 

Mutta jos kukaan kertoo tästä äidilleni niin en enää ole sen kaveri. No kidding.

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »