Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘Champagne’ Category

Kerroin aikaisemmin että tänä viikonloppuna saan tavata Erityisen Ihmisen. 

Kauniin Camillan.

Tämä Sköna Claran omistajatar on ollut hyvä hengettäreni, hovihankkijani ja LadyBohemian ystävä ihan ensipäivistä alkaen. Aina kun minulla on iskenyt uskonpuute ja olen ollut vähällä paiskata hanskat naulaan, niin sanoakseni, on Camillalta sattunut tulemaan kaunis ja rohkaiseva viesti, ja taas olen jaksanut jatkaa.  Niinpä olin innoissani kuin pikkulapsi kun lopultakin tapasimme ihan oikeasti:-).

Camillalla on mielettömän hyvä maku – Skönä Clara on varsinainen aarreaitta. Siellä myydään suosikkimerkkejäni Minna Hepburnia, Andersen&Lauthia, Hunkydorya, Day Birger et Mikkelseniä, Tara Jarmonia, H-I-G-H:ta, Odd Mollya…. ja paljon paljon paljon muuta.

Tuntui kuin olisin tuntenut Camillan aina. Olimme varanneet tapaamisellemme sen arvoiset puitteet; nostimme maljan uusille ystäville Creme Brüleen ääressä Kämpissä.

Pian olimme käsitelleet uskon ja hengellisyyden, ystävyyden ja selkäänpuukotuksen, muodin ja tyylin, äitiyden ja työn, surun ja selviytymisen… muutamia asioita mainitakseni.

Food for Soul.

Ensi kerralla siirrymme sanoista tekoihin. Teemme nimittäin shoppailukierroksen, jossa kiveäkään ei jätetä kääntämättä Helsingin aarteita metsästettäessä.

Alan jo laatimaan aarrekarttaa…

Ps. Camilla on niin hurmaava että hän toi minulle ystävänpäivänlahjoja, päiviä ennen varsinaista Valentinenpäivää, ja vaikka emme ole koskaan aikaisemmin edes tavanneet.

How sweet is that♥♥♥!

Tässä pienen pieni tarina ystävien merkityksestä, näin ystävänpäivän kunniaksi:-).

Oikein kaunista ystävänpäivää teille, kaikille LadyBohemian lukijoille!

Read Full Post »

Black Beauty

 

Joskus kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Viime kesänä ystäväpariskuntamme kutsui meidät yllättäen Monacon balettiin. Olimme Provencessa rantalomalla – saraonkeja ja bikineitä riitti mutta ei mitään ERITYISTÄ.

Kunnes muistin pakanneeni mukaan nämä Nina’sista löytämäni taivaallisen kauniit Givenchyn pitsinilkkurit.

Se oli siinä.

Näiden kanssa saronkikin olisi chic.

Read Full Post »

Volyme

Volyme on Helsingin parhaiten pidetty salaisuus.

Pikkuinen ja kaupungin paras kampaamo sijaitsee Taka-Töölössä, piilossa Korjaamon takana. Kampaamoon ei todellakaan törmää jos sitä ei osaa etsiä…

Volyme on aina täynnä kuukausiksi etukäteen. Meidän tavisasiakkaiden lisäksi on siellä myös  tehty hiukset miltei kahteenkymmeneen pitkään elokuvaan ja erinäisiin TV-sarjoihin (Raja 1918, Miehen työ, Nousukausi, Valkoinen kaupunki, Suden vuosi, Paha maa, Pahat pojat, FC Venus, Kukkia ja sidontaa, Hymypoika, Maria Kallio -sarjat etc.). Mielestäni erityisen hienoa onkin, että vaikka Volymen tytöt voisivat keskittyä pelkästään elokuviin ja kuvauksiin, on heille joka ikinen asiakas yhtä arvokas.

Kun hurmaavat naiset Tiia, Teea, Tua (oikeasti:-) ja joukossa yksi Mari huiskivat taikojaan tulevat kuntoon hiukset, kynnet, ripset ja meikit. Ja mieliala:-). Kurjinkin päivä tai karmeinkin vuosi kyllä palaa mittasuhteisiinsa tämän vertaistuen voimalla.

Volyme täytti juuri 10 vuotta! Tilaisuutta juhlistettiin Korjaamon privaattipuolella, hilpeällä joukolla. Hmmmm…. Minulla on näköjään aina samat saappaat ja musta pikkumekko päällä kun käyn jossakin…

Tiia ja Tua puolestaan eivät ole liikoja kaavoihinsa kangistuneita:-).

Ja koska Tiia oli juhlia organisoimassa, nimitettiin tilaisuudessa tavallinen kuolevainen suurimpaan mahdolliseen kunniaan. Illan Edwardiksi. Jos et ihan ymmärrä niin klikkaa tästä..

And the winner (and his lovely wife) is:

Samppanjankuplia, ihania ystäviä,  olemisen sietämätön keveys.

Niin ja yksi Edwardkin. Siinä se on; onnistuneen illan resepti:-).

Read Full Post »

Blues

Kävin Jokivarrenblues -levyjulkkareissa viikonloppuna. Huh, tarjolla oli hienointa, intensiivisintä ja juurevinta bluesia jota olen koskaan Suomessa kuullut!

Kaarlo rulettaa.

Jokivarrenblues:

Teuvo Merkkiniemi – slidekitara

Kaarlo Uusitalo – kitara, laulu

Markus Raivio, rummut

Lämppärinä soitti Helmet, joilla on musiikin lisäksi muitakin yhdistäviä tekijöitä…

…ainakin rakkaus Carole Kingiin…

Helmissä soittavat ja laulavat Heini Ylä-Soininmäki, Tuulikki Laes ja Pete Sämpi. Miksaajana Lauri Uusitalo.

Kauniita, harmonisia melodioita ja suloisia tuokiokuvia.

Tämähän menee nyt ihan väärinpäin…

Mutta… ilta alkoi meillä kotona kun lunastin vanhan lupauksen. Olin luvannut tarjota lasin kuohuvaa ystäväperheelle HETI kun LadyBohemia olisi lanseerattu. Mutta enhän minä silloin ymmärtänyt että bloggaaminen saattaa vaatia koodausta ja muuta pelottavaa…

Pitkin syksyä ystäväni eri sanankääntein muistuttelivat kuinka täydellinen on hyvän vihollinen… Luulenpa että Eric ja Lydie luulivat jo jäävänsa täysin kuivin suin:-).

Lopulta uutena vuotena rohkaistuin ja uskaltauduin päästämään LadyBohemian maailmalle. Oli itse asiassa pakko, kun olin työnohjaajalleni Marjolle luvannut. Muuten varmasti hioisin layoutia vieläkin… Nyt hion sitä vain postausten ohessa…

Men skål på den saken!

Read Full Post »

Paljetteja ja helmiä

Ihana roosa helmipaljettimekkoni, suosikki kesäjuhliin ruusutarhassani eli terassillamme:

Perustan villipuutarhan terassillemme joka kevät, ja joka kesä siitä tulee hieman edellistä villimpi ja hauskempi. Kuvia sitten ensi kesänä..

Eksyin Cannesissa vintage-liikkeeseen, joka oli auki viimeistä päivää ja tyhjensin heidän henkarivarastonsa. Nyt meillä on henkarivalikoima josta löytyy malvan-, roosan- ja kirkkaiden helmien värisiä henkareita.

Anoppi ja Mies olivat liikuttavan yksimielisiä kysyessään (jälleen kerran) yhteen ääneen:

“Mutta TARVITSETKO sinä niitä?”

Hmph.

Read Full Post »

Noël, à la française

Tänä vuonna jouluun kuului  käpyjen keräämistä kirpeänraikkaassa auringonpaisteessa pikkuisten kanssa, tammien (tammenterhojen) istuttamista, takkatulen loimussa lämmittelemistä, ranskalaisen perheeni kerääntymistä yhteen setiä ja pikkuserkkuja myöten, joulupukin odotusta, ja tietysti syömistä. Ranskalaisittain; pitkään ja erinomaisen hartaasti:-).

Joulumme tunnelmaa:

Matkalaukkumme viettivät joulunpyhät Frankfurtin lentokentällä, joten en onnistunut sonnustautumaan kultapaljettimekkooni tai viininpunaiseen silkkiunelmaani (päh!) – kiitos ikityylikkään anoppini garderoobin en sentään viettänyt joulua risoissa matkafarkuissani.

Menu:

Foie gras maison & pain à la noix & confiture de figues & vin sucré / Kotonatehtyä (!!!)hanhenmaksaa & pähkinäleipää & makeaa viiniä

Crevettes & mayonnaise maison avec du champagne / Jättikatkarapuja & kotonatehtyä majoneesia & samppanjaa

Cassoulet de Coquilles Saint-Jacques / Kampasimpukoita

Buche de Noël au Chocolat / Suklainen jouluhalko

Tänä vuonna ei etanoita, ei ostereita.. Huh.

 Jokaisella itseään kunnioittavalla ranskalaisperheellä on suvun monisataavuotiset astiastot-täydessä iskussa-, ikiaikaiset pöytähopeat etana- ja osteriottimia myöten sekä suvun kristallilasikokoelmia vähintään neljänkymmenen hengen seurueille. Samalla huolettomuudella kun he valmistavat kaiken hanhenmaksasta ja viinistä lähtien itse, he konepesevät näitä astiastojaan yms. koneessa päivittäin. Pakko arvostaa ranskalaista käsityötaitoa ja -laatua.

Joulupukki ranskalaisittain:

HUI!

Read Full Post »

…liput teatteriin, ja lapsenvahti… joka huomaavaisesti tulee niin aikaisin että voin rauhassa valmistautua, ja heittää iloisen juhlijan matkaan niin etten tapani mukaan myöhästy (niin pahasti etten pääsisi sisään, ainakaan).

Matkalla Pykälän Spexiin katsomaan ja kannustamaan ystäväämme Albertia.

Kauneimmat saappaani, Nina’s.

OMSTART!

Kasvattaa tulevan juristin pokkaa esittää anopin ja Hanski-vaimon veljien edessä Raptorin Ou Beibi, kaikkine omstartteineen… Jännitin ilmeisesti Allun puolesta enemmän kuin mies itse.

Ainoa tapa saada spex-näyttämölle meidät joiden pokka ei riitä..

Ihana paljettimekko, Férrer.

Read Full Post »

« Newer Posts