Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘BohemianCharm&VintageChic’ Category

Rankkasade alkoi rummuttaa ullakkoasuntomme kattoikkunoita sellaisella voimalla että sain hyvän tekosyyn kaivaa esiin ja tuunailla syysvaatteitani.

Tässä yksi tulevista ehdottomista lemppareista, suklaanvärinen pitsimekko jossa on ihanat nauhoilla kiristettävät hihat ja jopa pieni laahus:

NamNamNam♥

100% handmade in heaven, by Oona Elena Kassila♥. Mekko lennähti luokseni Balilta.

Asiasta seuraavaan; huomenna minut on kutsuttu koko päivän kestävälle avomeripurjehdukselle erään vaatemalliston syysvalikoiman lanseeraustilaisuuteen. Dresscode: Cruise.

Cruise?

Minulle tulee mieleen reipashenkiset raitapaidat, puhtaanvalkeat tennarit ja pellavahousut tai khakishortsit… Eihän minulta sellaisia löydy… Täytyy vain mennä omana itsenäni varmaankin. Ystäväni antoi hyvän neuvon: valkea on merellistä.

Sillä mennään.

Kertoilen huomisen kuvioista piakkoin… Pitäkää sormet ristissä että päästävät minut valkeissani laivaan…

~*♥*~

Read Full Post »

Sain paketin Ranskasta! Vaikka pakkaus oli yli metrin korkuinen kannoin sen postista kotiin juoksujalkaa. Tiesin että se sisältäisi jotakin TODELLA ERITYISTÄ… Mutta ihan näin uskomattomia luomuksia en osannut edes kuvitella… 

Maailman romanttisin pikkushaali? Voi kyllä.

Laukku ei tullut paketissa, mallinukke sen sijaan lensi luokseni Ranskasta..

~

Ihana isoiso huppu♥

~

~

Tämä on vasta pieni maistiainen, paketti oli täpötäynnä♥!

Kuvaan muita aarteitani teille heti kun aurinko ei enää kutsu ulos koko päiväksi…

~*♥*~

Read Full Post »

Kuulostaa hassulta sanoa kylpyhuonetta taideteokseksi mutta nämä kyllä ovat sitä…

Tekisi mieli tarttua vasaraan ja uudistaa hieman omaani… Tai ehkä kristallikruunun ostaminen riittäisi.

Mutta tassuamme olisi kyllä välttämättömyys.

Read Full Post »

löytyi tällainen satavuotias sympaattinen arkkuvanhus;

Erityisesti ihastuin sen sisäpuolen alkuperäiseen paperointiin

Takaisin ikuisuusongelmani pariin; täytyisi enää saada Löytö raijattua Suomeen…

Tällä kertaa kyseessä on sentään varsin elämää nähneen oloinen MATKA-arkku. On kaunokki varmasti suoriutunut maasta toiseen ennenkin elämänsä aikana. Pysyn optimistisena.

Hieman hankalampi tapaus onkin sitten arkun takaa vilahtava 1800-luvun lopun rautasohva… Sen ostin ja kunnostutin kolmisen vuotta sitten mutten ole vielä keksinyt kätevää tapaa kotiuttaa sitä Mamielta…

Read Full Post »

PitsejäPitsejäPitsejä:

 

ChaneliaChanelia:

Hieno laukku muttei juuri se jota olen etsinyt...

Chanelin satiininauhalliset kengät olivat kauniit mutteivat YSL:n varastettujen kaunottarieni veroiset...

Ja hurjan paljon oli tarjolla kaikenkokoista ja -muotoista Vuittonia:

Vuittoneiden ja Chaneleiden sijasta minun mukaani lähtivät 1920-luvun luonnonvalkeat mokkakäsineet, tosi kauniin malliset, sekä saman aikakauden riipus

Ja vielä upea helmikoristeltu vintagelaukku, edelleen viime vuosisadan alusta. Kaikki yllämainitut tosi edullisilla hinnoilla.

Vuosiin en ole löytänyt Nizzan antiikkimarkkinoilta mitään mutta nyt tuuli on mitä ilmeisimminkin kääntynyt… Kuvaan löytöjäni kunhan vain altaalta pulikoimiseltani ennätän:-).

~*♥*~

Read Full Post »

Vein eilen uudet vanhat mielettöman kauniit YSL:n vintagekorkkarini ensimmäistä kertaa kävelylle. Ne ovat niin ihanat että olen tähän asti suurinpiirtein jemmannut ja ihaillut niitä lasivitriinissä…

Näitä kenkiä jopa kukat kumartavat…

~

Kenkäni saivat neitsytmatkalleen arvoisensa ympäristön: St. Paul de Vencen, ikivanhan uskomattoman tunnelmallisen pikkukylän, joka on tulvillaan taidegallerioita, kahviloita, ihania pikkukauppoja ja ravintoloita.

 Tervetuloa 1500-luvulle!

Kävelimme ylösalas kapeita mukulakivikatuja, satuimme erään taidenäyttelyn avajaisiin, poikkesimme antiikkikaupoissa ja gallerioissa – mikä täydellinen päivä…

 Kunnes. Lepuutin hetkisen jalkojani – vaikka YSL:t ovatkin korkkareiksi supermukavat, eivät ne ihan suorastaan tohvelit ole.

JA. JOKU. VARASTI. KENKÄNI.

Hetki jolloin kaikki oli vielä hyvin...

Ihan jalkojeni vierestä! Mikä röyhkeys!!!

Onneksi jokainen rakkailla kengilläni ottamani askel on suhteellisen hyvin dokumentoitu. Katselen sitten kuvia kun ikävä yllättää.

Kuten viime yönä. Minua kiukutti niin etten saanut unta joten siirryin sitten viideltä aamulla tänne LadyBohemian maailmaan – arvasin että täältä löytäisin ymmärrystä:-).

Suku puolestaan EI tajua. Uskollisin liittolaiseni Mamiekin huokaisi, että minulla on sentään vielä terveyteni.

Sinä! Varas! Ryökäle!

Voit palauttaa kenkäni St. Paul de Vencen Office de Tourismeen. Tai poliisille. Tai kauppaan josta tein muut ostokset jotka varastit. Kaikilla on yhteystietoni.

Jos et palauta kenkiäni niin lupaa edes.

Rakastaa niitä.

~*♥*~

Read Full Post »

No niin. Nyt se valtasi sitten minutkin. Häätunnelma. Joka saa vieraatkin (ainakin eräät) hääkirkossa itkemään ilosta. Uskosta. Toivosta. Kauniiseen aitoon rakkauteen.

Ovathan ex-Kate Middleton ja ex-Charlene Wittstock tietysti kauniita ja heidän hääpukunsa erittäin tyylikkäitä ja… kuninkaallisia. MUTTA minä tulin niin iloiseksi kun näin Kate Mossin suloiset hääkuvat! Ihana vintagehenkinen menneiden aikojen charmia tulviva boheemi hääpuku, suloisista suloisin huntu, säteilevä ja vapautunut morsian. Ei mistään turhasta pönötyksestä tietoakaan.

Tätä rakastan ihan erityisesti ♥. Siis huntua.

Morsian joka ihan kirjaimellisesti säteilee kilpaa auringon kanssa ♥

Pehmeänvalkoiset ja vanhan roosan väriset ruusut pikkuisessa kimpussa ovat puvun kanssa samaa suloisen romanttista vapaahenkistä maailmaa.

MmmmMmmmm… Suudelma joka ei ole vain sellainen pikainen suoritushipaisu.

~

Ehkä pidän – ei, vaan rakastan juuri näitä hääkuvia koska niistä hehkuu niin aito ilo. Ja rakkaus. Morsiamella(kin) näyttää olevan hauskaa. Hän näyttää itkevän ilosta. Eikä stressin purkautumisesta.

Kate Moss ei petä koskaan.

Toivottavasti hänellä oli elämänsä ihanin päivä ♥.

Read Full Post »

Löysin ihan sattumalta uuden ihanan antiikki- ja vintagekorujen aarreaitan, Eerikinkadun Antiikki Trianonin. Poiketessani siellä törmäsin sattumalta myös kultaseppään ja herrasmieheen, jonka kanssa vaihdoimme ajatuksia paitsi koruista, myös elämästä.

Hänellä oli molemmista sekä kokemusta että näkemystä.

Tästä helmireunustetusta kameesta meille tuli melkein riita.. Minä näin sen ensin mutta kuka sanoi että ostaa sen, ensin… Koru sai lopulta liikkeen omistajan päätöksellä uuden kodin Krunikasta ja uusi kultaseppätuttavuuteni antoi minulle anteeksi että ennätin ensin. 

Päivä häneltä meni kuulemma kuitenkin pilalle.

Esittelenpä vielä uuden suosikkilaukkuni – paitsi että se on oikeasti tosi vanha… Tämä kaunotar on 1800-luvun lopulta. Helmet on kirjottu käsin silkille. Kaunokki on tehty Ranskassa.

Myös Antiikki Trianonista. Myös Kultasepän ja minun himoitsema…

Hurmaava, eikö. Kuten voitte arvata, minullehan sekin päätyi…

Ihan off the topic, satuin juuri eräässä vaihtokaupassa saamaan kauniin pehmeän suloisen vaalean vintage minkkiturkin… Joka käy antiikkilaukkuni kanssa enemmän kuin täydellisesti.

Laitan kuvia kun vain saan kutsun tilaisuuteen joka on aarteideni arvoinen…

~* ♥*~

Read Full Post »

tämän ihanuuden on minulle suunnitellut uskomattoman lahjakas ja suloinen Oona Elena♥♥♥♥♥.

Iki-ihanainen toppi pääsee kanssani ulkoilemaan Cannesin rantabulevardille, kahden viikon kuluttua. Aaaah.

Read Full Post »

Löysin hauskan vintagekaupan, varsinaisen runsaudensarven, jo edellisellä Ranskan visiitilläni;

Dioria, Vuittonia, Lanvinia… Mutta ei yhtään Chanelin laukkua jollaista olen etsiskellyt jo pitkään.

 Toinen aarre jota olen haeskellut pitkältä ja kaukaa on aito helmikoristeltu 20-luvun charlestonmekko.. Yhden jo löysinkin Play it Again Samista mutta sitä ei kukaan voi saada omakseen. Niinpä me vain tapailemme toisinaan.

Nämä laukut olivat Hermèsin, viininpunainen ja musta krokonahkainen. Täydellisessä kunnossa ja hurjanhintaiset.

Ne eivät onneksi vedonneet minuun vaan itse ihastuin tähän allaolevaan kullansävyiseen pikkuiseen Christian Dioriin: 

Se löysikin uuden kodin samantein..

Liikkeen  katto oli koristeltu ilmassa roikkuvilla kukilla jotka hengittävät juuriensa kautta. En sanoisi suorastaan kauniiksi, mutta yritteliäs se viritelmä oli ainakin:

Hauska ja kiinnostava tuttavuus tämä boutique ja sen italialainen omistaja olivat. Kuten minulle Ranskassa usein käy, jäimme vertailemaan kokemuksiamme Wanhojen Hurmaavien Aarteiden metsästyksestä lattekupillisten äärellä.

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »