Rakastan Anna-Leena Härköstä. Hänen kirjojaan, runojaan, käsikirjoituksiaan. Erityisesti Avoimien ovien päivä ja Loppuunkäsitelty veivät minulta jalat alta. Näin niistä unia pitkään kirjan luettuani.

Tämä runo, Hullu nainen, laulu/runokokoelmasta Vääränlainen mies iski myös suoraan hermoon.

Hullu nainen

——————————-

Se kävelee päin punaista

ei suostu pelkäämään

se pitkin sillankaidetta

käy korkokengillään

———————————

Kun sadetta muut pakenee

se myrskyn silmään jää

mun hullu nainen

————————————

se tyhmän tuuriin luottaa

ja kaikesta selviää

tuleen jokaiseen käden työntää

vaikka tekee kipeää

———————————–

Ja pimeitten kujien kainaloon

se kotinsa rakentaa

mun hullu nainen

——————————

Sitä on liikkeellä

se kaikki täällä tartuttaa

jos joku siihen katsoo

se saman taudin saa

—————————–

Se tahtoo tämän maailman

aivan yksin pelastaa

mä sanon: alota musta

ja se nauraa päin naamaa

——————————-

lyö väärän pallon pussiin

ja kovaa tuulettaa

mun hullu nainen

—————————

Sitä on liikkeellä

se kaikki täällä tartuttaa

jos joku siihen katsoo

se saman taudin saa

——————————–